Valikko
Yhdistys
Jäsenyys
Harrastus
Kiihdytysurheilu
Finnish Hot Rod Association FHRA ry:n säännöt ohjaavat yhdistyksen tarkoitusta, jäsenyyttä, kokouksia ja hallintoa.
1. luku
1 § Yhdistyksen koko nimi on Finnish Hot Rod Association FHRA ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue koko maa.
2 § Yhdistyksen tarkoituksena on:
• Toimia moottoriajoneuvoja, Drag Race -kiihdytyskilpailutoimintaa sekä nopeuskilpailua harrastavien yksityisten jäsenien, jäsenyhdistysten ja muiden liittojen toimintaa tukevana ja edistävänä keskusjärjästönä Suomessa.
• Tukea, edistää ja helpottaa harrasteajoneuvojen rakentelua, muuntelua, tarkastusta, luokittelua sekä käyttöä toimimalla asiantuntijana yhteistyössä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa harrasteajoneuvoja koskevien asioiden, käytäntöjen ja säädösten suhteen.
• Tukea ja edistää suomalaisen moottoriajoneuvojen rakentelun ja kiihdytysurheilun tunnetuksi tekemistä kotimaassa ja kansainvälisesti.
• Toimia valtakunnallisena museoajoneuvoyhdistyksenä museoajoneuvotoimintaa edistäen.
• Tukea ja edistää suomalaista harrasteajoneuvoihin liittyvää ammattitaitoa ja piensarjamuotoista ajoneuvovalmistusta.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
• Voi osallistua alan näyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla
• Voi järjestäytyä jäseneksi liittoihin, joissa edistetään yhdistyksen etua
• Järjestää harraste- ja Drag Race -ajoneuvojen nopeus-, kuntoisuus- ja kauneuskilpailuja, kokous- ja esitelmätilaisuuksia, näytöksiä ja juhlia.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:
• Järjestää maksullisia yleisötapahtumia
• Tarjota harrasteajoneuvoihin liittyviä asiantuntijapalveluita
• Harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa
• Harjoittaa mainosmyyntiä
• Järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan
• Omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä arvopapereita
• Vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja
2. luku
4 § Yhdistyksen jäsenet
Yhdistyksen jäseninä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö. Jäsenmaksuista päättää yhdistyksen syyskokous. Kunniajäsenyyksistä päättää johtokunta. Jäsenyysmuotoja voivat olla:
• Suora henkilöjäsen
• Kunniajäsen
• Yhdistysjäsen (rekisteröity yhdistys)
• Yhdistysjäsenen henkilöjäsen, jotka ovat yhdistysjäsenen jäseniä ja maksaneet FHRA:lle jäsenmaksun
• Kannatusjäsen, joita voivat olla henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt
5 § Yhdistykseen liittyminen
Johtokunta hyväksyy jäsenet. FHRA:n jäsenyhdistyksinä voivat olla yhdistysrekisteriin kuuluvia yhdistyksiä, joiden toiminta liittyy selkeästi ajoneuvoharrastukseen, nopeusajoon tai kiihdytysurheiluun ja jotka hyväksyvät FHRA:n toiminnan tarkoituksen. Kannatusjäseneksi johtokunta voi hyväksyä oikeuskelpoisen rekisteröidyn yhteisön, säätiön tai yksityisen henkilön, joka toimii FHRA:n tarkoitusperien hyväksi.
6 § Yhdistyksestä eroaminen
Jäsenyhdistys on oikeutettu eroamaan yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero astuu voimaan heti, mutta eroava jäsenyhdistys on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut ennen eroamista sovitut velvoitteensa kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jäsen katsotaan omatoimisesti eronneeksi yhdistyksestä, mikäli jäsenmaksu on maksamatta eräpäivän jälkeen. Eräpäivä on 31.1. Maksettuja jäsenmaksuja ei palauteta kesken jäsenyysvuoden eroavalle jäsenelle.
7 § Yhdistyksestä erottaminen
Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos jäsenen katsotaan huomattavasti vahingoittaneen yhdistystä. Ennen erottamispäätöksen tekemistä on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen yhdistyksen johtokunnalle.
8 § Jäsenmaksu
Jäseneksi hyväksytyt suorittavat yhdistykselle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruus määrätään jokaiselle jäsenyysmuodolle syyskokouksessa. Yhdistyksellä voi olla ylimääräinen jäsenmaksu, joka voidaan määrätä kattamaan ennalta odottamattomia kustannuksia johtokunnan yksimielisellä päätöksellä.
Maksettu jäsenmaksu on edellytys jäsenetujen nauttimiseen. Eräpäivän jälkeen maksettu jäsenmaksu avaa jäsenyyden uutena jäsenenä, jolloin jäsennumero saattaa vaihtua. Kunniajäsenen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua, mutta on oikeutettu jäsenetuihin.
Uusien jäsenien kuluvan vuoden jäsenmaksu on jäsenyysmuodon vuosittaisen jäsenmaksun suuruinen liittymiskuukaudesta riippumatta. Ennen syyskokousta maksettu jäsenmaksu on kuluvan vuoden jäsenmaksu. Syyskokouksen jälkeen maksettu jäsenmaksu on seuraavan toimintavuoden jäsenmaksu ja sisältää kuluvan vuoden loppujen päivien jäsenmaksun.
3. luku
9 § Yhdistyksen kokousten pitäminen
Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle vähintään 30 päivää ennen kokousta kirjallisella kutsulla. Jäsen on itse vastuussa oikeellisten yhteystietojen ja osoitteiden jättämisestä. Kokouskutsussa on ilmoitettava tarkasti kokouksen alkamisaika ja paikka, jotka valitsee yhdistyksen hallitus. Yhdistys järjestää vuosittain vähintään kaksi koko jäsenistölle avointa kokousta, joiden vähimmäissisältö on määritelty pykälissä 10 § ja 11 §.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Johtokunta voi määrätä kokouskutsussa, että voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta jäsenen tai jäsenyhdistyksen on ilmoitettava osallistumisestaan etukäteen viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
10 § Yhdistyksen kevätkokous
Kevätkokous pidetään maalis–toukokuun aikana ja siinä tulee käsitellä vähintään seuraavat asiat:
• Esitetään yhdistyksen toimintakertomus, tilit ja tilintarkastuslausunto
• Vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä kaudelta
• Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle tai niistä toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto ja tilintarkastajan antama lausunto ehkä antavat aihetta
Toimintakertomus tulee saattaa jäsenten nähtäväksi vähintään viikkoa ennen kokousta.
11 § Yhdistyksen syyskokous
Syyskokous pidetään syys–marraskuun aikana ja siinä tulee käsitellä vähintään seuraavat asiat:
• Jäsenmaksun suuruus eri jäsenyysmuodoille
• Valitaan johtokunnan puheenjohtaja joka kolmas vuosi ja vuosittain johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle
• Vahvistetaan yhdistyksen talousarvio seuraavalle tilikaudelle
• Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan kuluvan vuoden hallintoa ja tilejä
12 § Yhdistyksen ylimääräinen kokous
Ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
13 § Puhe- ja äänioikeus yhdistyksen kokouksissa
Jokaisella jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus. 15 vuotta täyttäneellä henkilöjäsenellä on kokouksessa puheoikeus ja äänivalta. 18 vuotta täyttäneellä henkilöjäsenellä on myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa. Kullakin jäsenellä on yksi (1) ääni, pois lukien kannatusjäsenet, joilla ei ole äänioikeutta. Jäsenyhdistyksellä on yksi ääni, ja sen edustajan tulee esittää valtakirja.
4. luku
14 § Johtokunnan kokoonpano ja kausi
Yhdistys valitsee syyskokouksessa enemmistövaalilla johtokunnan, johon kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Johtokunta edustaa yhdistystä liitoissa, yhteisöissä, organisaatioissa ja yrityksissä, joissa yhdistys on mukana suoraan tai välillisesti.
Puheenjohtaja valitaan syyskokouksesta alkaen aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kahdeksan (8) johtokunnan jäsentä valitaan syyskokouksesta lähtien kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että heistä neljä (4) on erovuorossa vuosittain. Erovuoroiset johtokunnan jäsenet ja puheenjohtaja voivat olla ehdolla uudelle kaudelle. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin.
Uuden johtokunnan kausi alkaa heti syyskokouksesta. Vanhan johtokunnan jäsenet ja puheenjohtaja ovat oikeutettuja osallistumaan johtokunnan kokouksiin kalenterivuoden loppuun asti; heillä on kokouksissa puheoikeus, muttei äänivaltaa.
Puheenjohtaja tai johtokunnan jäsen voi erota luottamustehtävästään kesken toimikauden. Puheenjohtajan ollessa estynyt tehtävää hoitaa varapuheenjohtaja. Jos puheenjohtaja on eronnut, varapuheenjohtaja hoitaa tehtävää seuraavaan yhdistyksen kokoukseen asti, jossa uusi puheenjohtaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli muu johtokunnan jäsen on eronnut, seuraavassa kokouksessa valitaan uusi jäsen eronneen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
15 § Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on johtokunnan puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla tai johtokunnan määräämällä henkilöllä kullakin yksin.
16 § Yhdistyksen tili- ja toimintakausi
Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi.
5. luku
17 § Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen
Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä vähintään kahden kolmanneksen (2/3) äänten enemmistöllä yhdistyksen kokouksessa suoritetussa äänestyksessä annetuista äänistä. Sääntömuutosten sisältö on saatettava jäsenistön tietoon vähintään viikkoa ennen kokousta.
18 § Päätös yhdistyksen purkamisesta
Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä ainoastaan kevät- tai syyskokouksessa. Purkamisehdotus on tuotava esille kokouskutsussa perusteluineen. Ehdotuksen hyväksyntä vaatii, että kokouksessa paikalla olevista äänioikeutetuista vähintään kolme neljäsosaa (3/4) antaa päätökselle puoltavan äänen. Jos yhdistys purkautuu tai se lakkautetaan, siirtyvät sen jäljellä olevat varat jollekin yhdistyksen tarkoitusta edistävälle rekisteröidylle järjestölle.